Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa (1985), 546 sivua

Maailmanloppu ja ihmemaaLuulin vihdoin pääseväni eroon tästä oudosta japanilaisesta, 3957 sivun jälkeen, mutta toisin kävi.

Uusin käännös tuntui enimmän aikaa niin laskelmoidulta murakamismilta, kaikkine satumaisine seikkailuineen, outoine seksismineen ja turhanpäiväisine juonteineen, että ei oikein jaksanut kiinnostaa. Kunnes viimeisten lukujen aikana olin taas aivan myyty mies. Jos elämänsä viime tuntien aikana päähenkilö kuuntelee yhtenään Bob Dylania ja vanhaa jazzia, muistelee kaikki Karamazovin veljekset nimeltä (jopa Pavel Smerdjakovin) ja rakastuu kummassakin maailmassa viehättävään kirjastonhoitajaan, niin täytyyhän siitä tykätä.

Itse pääjuoni, kahden maailman linkitys manipuloidun piilotajunnan välityksellä, on aivan ovela juttu, mutta ei minulle kovin vetävä. Hyvä kirjallisuusanalyytikko tosin saa siitä varmasti kaikenlaista kivaa irti. Mutta kirjan loppuosa tarjoaa yksinkertaisesti hyvin kaunista kerrontaa, kaiken rasittavan rehkimisen palkinnoksi. En ole varma, viitsisinkö silti suositella koko kirjaa luettavaksi kuin kovimmille Murakami-faneille. Sputnik, rakastettuni on minusta aina vain sopiva koetinkivi.

Mutta eksoottisen Suomen maine sen kuin vain kasvaa. Värittömän miehen vaellusvuosissa (2013) Murakamin sankari vierailee koetun oloisesti Helsingissä ja Hämeenlinnan takamailla. Vaikuttavampia ovat kuitenkin tämän vuoden 1985 kulttikirjan kuvitellut viittaukset kaukaiseen pohjolaan. Ensin sivulla 249 yksi kirjan henkilöistä haluaisi matkustaa päähenkilön kanssa ”johonkin leppoisaan paikkaan kuten Kreikkaan tai Romaniaan tai Suomeen”, sekä viettää siellä aikaa hevosilla ratsastaen ja lauluja laulellen. Ja sitten sivulla 538 kirjan viisain mies päättää perustaa tutkimusyksikön Suomeen, joka on ”ilmeisesti todella hiljainen ja hyvä paikka. Porojakin siellä on.”

Ei ihme, että Lapissa näkyy japanilaisia.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s