Peter Sandström: Valkea kuulas (Transparante blanche), 2013 ja Karin Erlandsson: Minkkitarha (Minkriket), 2014

Valkea kuulasPikkuruinen rannikkopohjalainen Uusikaarlepyy on kuulkaas kaunokirjallisuuden suurkaupunki!

Ensin Peter Sandström kirjoittaa kutkuttavan tarinan omenatarhurin perheen vaiheista. Sitten Karin Erlandsson kuvaa eläytyvästi minkkitarhaperheen koko elämän kaaren. Sanomattakin on selvää, että molemmat kirjat ovat vahvasti omaelämäkerrallisia ja perustuvat sisältäpäin koettuun todellisuuteen.

Paitsi että tuo viimeksi mainittu lause ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Näin nämä taitavat kirjailijat vievät meitä lukijaparkoja mennen tullen.

MinkkitarhaPeter Sandström on kyllä syntynyt samana vuonna 1963 kuin päähenkilönsä ja hänen isänsä oli Uusikaarlepyyn kaupunginpuutarhuri. Mutta isän varhainen kuolema ja useimmat muutkin juonen käänteet ovat aivan keksittyjä. Kirjailija ei edes tiedä, kenen nuoren miehen kuvan kustantaja on ostanut kirjan kanteen. Karin Erlandsson ei puolestaan tiennyt minkkitarhoista juuri mitään ennen kirjansa tekemistä, eikä ollut käynyt sellaisessa aikaisemmin edes paikan päällä.

Kirjoittajien yhteydet kirjoihin ovat tietysti vain hauska mauste, sillä ydin on muualla. Valkeassa kuulassa se on hienossa ajan kulumisen pohdiskelussa ja juonen maukkaissa käänteissä. Onhan se herkullista, kun pappi siunaa hiekkasäkit haudan lepoon, vaikka on itse ollut kaivamassa vainajan varsinaista hautaa tämän kotitalon pihalle. Minkkitarha taas onnistuu samaistamaan lukijan sekä tarhaajien ahkeraan yrittäjyyteen että sen saman elinkeinon kritiikkiin. Ei ihme, että kirja eteni myös Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi.

Itse 7500 ihmisen ja satojen tuhansien minkkien Uusikaarlepyy on yhtä aikaa outo ja vieras, lähellä mutta etäällä, aivan niin kuin me suomenkieliset uusikaarlepyyläisille. Valkean kuulaan perhe autoilee yleensä vain rannikkoa pitkin, mutta uskaltautuu kirjassa käymään myös sisämaassa ”suomalaisten parissa”. Hauskaa on, kun molemmissa kirjoissa luetaan Ågrenin runoilijaveljeksiä. Paikallisella kirjallisuudella on jykevät juurensa.

Sekin on mukavaa, että nämä molemmat kirjat päätyivät Seinäjoen Apila-kirjaston torstain lukupiirin kirjaksi. Minkkitarha sai keskimääräiseksi pistemääräksi peräti 4- ja Valkea kuulas 3½. Uusikaarlepyyn kirjallisuuden esiinmarssi jatkuu yhä, sillä Gösta Ågrenin runokirja Rakentaja on lukupiirin käsittelyssä to 31.3. klo 17:30. Saa tulla mukaan.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Peter Sandström: Valkea kuulas (Transparante blanche), 2013 ja Karin Erlandsson: Minkkitarha (Minkriket), 2014

  1. tiinavirtanen sanoo:

    Täytyykin ottaa kyseiset kirjat luettavaksi. Kiitos vinkistä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s