Antti Tuuri: Tangopojat (2016), 317 sivua

tangopojatTangopoikia on kiitelty lähinnä Tuurin uutena ajan ja paikan valtauksena, siis 1960-luvun Ruotsin-siirtolaisuuden kuvituksena.

Onhan se niinkin, mutta minulle kirja on enemmän toisenmoista valtailua. Enkä tarkoita edes tanssiorkesterin elämänmenoa, vaan niin erikoista asiaa kuin miehen ja naisen suhdetta. Siinä lajissa Tuuri on ollut ehkä hieman kömpelö, mutta kypsemmällä iällä jäyhä kauhavalainen on käynyt käsiksi ensin Alkemistin parisuhteeseen ja nyt tähän Saulin ja Elinan krouvimpaan tapaukseen.

Tuuri on kertonut, että hänellä on tapahtumisen tason lisäksi kirjoissaan mielessä myös syvempiä kerrostumia. Minusta sellainen on nyt päähenkilön itsepintainen halu saada elämänsä nainen kumppanikseen, minkä takia täytyy olla valmis erinäisiin uhrauksiin.

En ole aivan varma, onko Saulin ja Elinan rakkaustarina tarkoituksella näin kovin karkea vai onko kirjailija itse vielä tässä aihepiirissä hieman kovakourainen. Saulin toistuvat ikävät fantasiat, Elinan tylsät panemisen kokemukset ja pariskunnan kömpelöt lähestymiset eivät ole aivan normaalin tasapainoista Tuuria. Mutta ehkä ne haluavat kuvata aikojen ja tapojen kulmikasta murrosta 1960-luvulla.

Vielä syvemmällä tasolla nyt ei nojata Jumalan johdatukseen, vaan omaan tahtoon ja sattumaan. Hiljaisen sinnikäs Sauli saavuttaa haluamansa, mutta ei yksin omasta ansiostaan, sillä kohtalollakin on monet sormensa pelissä. Kaikkein eniten sillä hetkellä, kun päähenkilö suunnistaa jo kartta kädessä kohti Eevan kutsua, mutta velipuolen yllättävä kohtaaminen kääntääkin suunnan taas kohti Elinaa. Näin pienestä voi loppuelämä olla kiinni – Tolstoin ja Dostojevskin maailmojen sekoituksesta, tahtomisten ja sattumusten yhdistelmästä.

Mutta kenen loppuelämä? Nähtävästi pitää odottaa Tangopoikien jatko-osaa, että saa varmuuden siitä, kenenkä poikia Antero oikein onkaan.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Antti Tuuri: Tangopojat (2016), 317 sivua

  1. Paluuviite: Antti Tuuri: Tangopojat | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s