Aihearkisto: Uncategorized

Ansa Tulivaara: Dekolteen kääntöpiiri (2018), 281 sivua

Kerrankin tarpeeksi seksiä! Vielä kesällä ja Isossakyrössä! Sitä paitsi luvutkin ovat juuri sopivia suupaloja! Kaiken lisäksi tätä makeaa kirjaa voi ahmia hyvällä omallatunnolla, sillä se on modernia intertekstuaalista rakkauskirjallisuutta, eikä mitään chic litiä. Näin lupaa Ansa itse, joista tunnen molemmat, … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Henna Helmi Heinonen: Pala omaa taivasta (2018), 552 sivua

Seinäjokelaisen Henna Helmi Heinosen esikoisromaani Veljen vaimo oli niin tiheän tenhoava, että ahmaisin heti perään saman kirjailijan paljon paksumman uutuuden. Myös Pala omaa taivasta oli vaikuttava, mutta ihan toisella tavalla. Veljen vaimo vaati ensi sivuilta lähtien tarkkaa keskittymistä ja 22 … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Anneli Kanto: Lahtarit (2017), 389 sivua

Luulen, että tästä kirjasta tulee pohjalaisten vuoden 1918 sodan  Tuntematon sotilas. Ennustan, että näistä ihmisistä tulee todempia kuin esikuvansa. Sellainen on fiktion voima ja valta. Otetaan esimerkiksi Elias Ylivalli, lakitieteen ylioppilas ja jääkäri, josta kirja alkaa ja johon se loppuu. … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Ian McEwan: Pähkinänkuori (2016), 200 sivua

Pähkinänkuori oli minulle keskimääräistä parempaa Ian McEwania – mikä tarkoittaa erittäin korkeaa laatua. Olen lukenut kaksitoista kirjaa tältä taitavalta britiltä ja tämän yli menevät vain Sovitus, Lauantai ja Ikuinen rakkaus. Seuraava lause on mahdollinen vain tässä romaanissa: ”Olipa toista ihmistä kuinka … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Antti Tuuri: Tangopojat (2016), 317 sivua

Tangopoikia on kiitelty lähinnä Tuurin uutena ajan ja paikan valtauksena, siis 1960-luvun Ruotsin-siirtolaisuuden kuvituksena. Onhan se niinkin, mutta minulle kirja on enemmän toisenmoista valtailua. Enkä tarkoita edes tanssiorkesterin elämänmenoa, vaan niin erikoista asiaa kuin miehen ja naisen suhdetta. Siinä lajissa Tuuri … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Jari Tervo: Matriarkka (2016), 448 sivua

Matriarkka alkaa kahden sivun mittaisella 30 keskeisen henkilön kuvauksella. Kun sen jälkeen luin kymmenen ensimmäistä sivua, paljonkaan niistä ymmärtämättä, oli pakko pysähtyä ja tehdä valinta. Joko lopetan lukemisen tähän tai piirrän henkilökaavion ja aloitan alusta. Päätin ottaa uuden alun ja rakentaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Michel Houellebecq: Alistuminen (2015), 266 sivua

Eikös se ollut niin, että kunnon kirjan pitäisi häiritä lukijaansa? No nyt tuli vastaan romaani, joka ei vain häiritse, vaan hämmentää, oikein kunnolla. Päähenkilö on tyypillinen ranskalainen intellektuelli, ateistinen kirjallisuuden professori, jolla on enemmän tyttöystäviä kuin periaatteita. Eletään vuotta 2022, … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi